Yhdessä enemmän

Olemme toistuvasti viitanneet kirjoituksissamme kokemusasiantuntijoiden näkemyksiin. Oletteko miettineet, mistä keräämme lastensuojelun lasten ja nuorten ääntä?

Istuimme Pikkuparlamentissa Kokemusasiantuntijat – Vallankumous lastensuojelussa II -tilaisuudessa vaikutuksesta liikuttuneina. Siinä me istuimme yhdessä poliitikkojen, lastensuojelun ammattilaisten ja ennen kaikkea kokemusasiantuntijoiden kanssa. Osallisuuden aika ry vastasi järjestelyistä ja juontamisesta sellaisella ammattitaidolla, että se jo yksin oli ihailtavaa. Kaikkein vaikuttavinta oli kuitenkin se tunne, kun nuoret aikuiset keskustelivat poliitikkojen kanssa tasavertaisina ja argumentoivat jopa heitä fiksummin. Oltiinhan toki heidän maaperällään – oman asiantuntemuksensa kentällä. Mielenkiintoista oli, että keskustelu oli koko ajan rakentavaa, silti suoraa ja tasavertaista. Jopa itsellä keltanokkaisena opiskelijana oli tunne, että olisin voinut avata suuni, jos olisi ollut jotain lisättävää tai kysyttävää. Tilaisuus jäi mieleen kokonaisvaltaisena tunteena siitä, että on mahdollista vaikuttaa ja ilona siitä, että nyt vaikutettiin tärkeisiin asioihin.

On realistista ajatella, että ainoastaan pienellä osalla lastensuojelun asiakkaista on valmiudet ja mahdollisuus esittää kantansa vakuuttavasti suoraan päättäjille. Taakseen he tarvitsevat toimintaa, jolla kerätään kollektiivista ääntä, tukea vaikuttamistyöhön ja yhteydet heihin, joihin halutaan vaikuttaa. Tässä kirjoituksessa pyrin avaamaan yhdistysten roolia ja mahdollisuuksia lastensuojelun lasten osallisuuden edistämisessä.

Kollektiivinen ääni

Vaikuttamisessa yleensä äänekkäimpiä ovat ne, joilla asiat ovat suhteessa paremmin. Silloin vaarana on, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kokemukset ja mielipiteet eivät tule päivänvaloon ja häipyy siten olemasta. Kaikki eivät kuitenkaan halua barrikadeille, vaikka kokisivatkin kaipuuta osallisuudelle.

Vertaisryhmissä on mahdollista saada tietoa, jakaa kokemuksia, tulla kuulluksi ja ymmärretyksi – voimaantua. Esimerkiksi Veturointi-toiminta järjestää vertaisryhmiä sekä yksilöllistä tukea nuorten aikuisten kokemusasiantuntijoiden toimesta Pohjois-Pohjanmaan sekä Varsinais-Suomen alueilla. Toiminnalla tuetaan nuoren omaa toimijuutta, elämän ja arjen hallintaa, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta ja lisäksi kehitetään kokemusasiantuntijoiden (Vetureiden) vaikuttamismahdollisuuksia: toimiessaan lastensuojelun asiakasnuorien kanssa arkisissa asioissa, piirtyy kuva lastensuojelun ajankohtaisista ongelmakohdista ja kehitysehdotuksista, joita kokemusasiantuntijat voivat lähteä viemään eteenpäin. Myös SOS-Lapsikylä järjestää Tutornuori-toimintaa lapsikylissä: ”nuorten näkemyksen mukaan työn laatu paranee, kun lapsikylään muuttavalle nuorelle osoitetaan vertainen keskustelukumppani. Nuori nuorelle, kaveri kaverille – kokemusten, odotusten, pelkojen jakamiseen sekä uuteen asuinpaikkaan tutustuttamiseen.”

Vertaisryhmä saattaa myös kokoontua tarkoituksenaan (vertaistuen lisäksi) koota kokemuksista yhteisiä tavoitteita ja kehitysehdotuksia suoraan päättäjille tai muille kohdeyleisöille. Lastensuojelukenttä muuttuu koko ajan, joten on tärkeää saada ajantasaista kokemustietoa ja uusia vaikuttajiakin.

Osallisuuden aika ry:n Kehittäjäryhmä kokoontuu joka toinen viikko jonkin teeman ympärille ratkaisukeskeisellä asenteella ja toimintatavalla ja tuottaa säännöllisesti kannanottoja, tilaisuuksia ja muuta lastensuojelun kehittämiseen liittyvää ja näkyvyyttä lisäävää materiaalia. Jotta usean asiantuntijan ääni tulisi kuulluksi, on Kehittäjäryhmä luonut fiktiivisen, mutta kollektiivisiin kokemuksiin perustuvan Esa-hahmon, jonka tarinan kautta lastensuojelun ongelmakohtia on mahdollista esittää, ilman että ne personoituisivat yhteen yksittäiseen ihmiseen. Henkilökohtainen tarina on toki usein pysäyttävä – ja siinä piilee sen ongelmakin: se pysäyttää eikä aktivoi muutostyöhön. Jos kokemus vastaanotetaan ns. sosiaalipornona tai kauhistelun kohteena, on seurauksena usein voivottelu tai ilmiön kieltäminen tai laimentaminen poikkeustapauksena. Siksi kannanotto on vaikuttavampi, jos sen esittää kokemusasiantuntija kollektiivisella äänellä. Vaikka Kehittäjäryhmä koostuukin vertaisista, ryhmämme jäsenille avautui mahdollisuus päästä sen osaksi projektimme ajaksi. Edellytyksenä oli osallistuminen keskusteluihin.

SOS-lapsikylissä kokoontuvat myöskin SOS-Kehittajänuoret sekä lisäksi aikuisvetoisempia pienempien lasten Salapoliisi-kerhoja. Näiden tavoitteena on osallisuuden kokemusten ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi kehittää suoraan lapsikylätoimintaa. Ideahan olisi monistettavissa myös niin kunnallisiin kuin yksityisiinkin lastensuojeluorganisaatioihin, jos toiminnan kehittäminen ja osallisuuden lisääminen on aidosti agendalla. Ei sen kaiketi tarvitse olla vain kolmannen sektorin työkalu!

Toisaalta se voi olla myös oman organisaation ulkopuolelta tulevaa vertaisuuteen pohjautuvaa toimintaa: Vertaisarviointi lastensuojelun sijaishuollossa on uudenlainen ja pilotointivaiheessa oleva asiakaspalautemalli, joka korostaa nuorten osallisuutta omassa asuinympäristössään. Palautteen keräämisessä on tärkeää, että asiakasnuoria on kohtaamassa aikuistuneet vertaiset, joilla itsellään on kokemusta sijaishuollossa kasvamisesta. Mallia on kehitetty Nuorten Sankarien kehitysryhmässä Jyväskylässä vuodesta 2017.

Tukea vaikuttamiseen ja yhteyksiä

Paitsi vertaistukea, useat yhdistykset tarjoavat tukea myös vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille: ne valmentavat ja tukevat kokemusasiantuntijoita, markkinoivat ja välittävät heitä puhujiksi, asiantuntijoiksi kehitystyöryhmiin, koulutuksiin ja muihinkin tehtäviin. Yhdistykset räätälöivät tilaajan tarpeeseen sopivan koulutuksen.

Osallisuuden ajan kokemusasiantuntijanuoret ovat kysyttyjä puhujia ja kouluttajia. Osallisuuden ajan periaatteena on, että kokemusasiantuntijat ovat asiantuntijoita lastensuojelun alalla siinä missä koulutetut ammattilaisetkin. Tästä syystä yhdistys maksaa kaikille kokemusasiantuntijoille palkkion heidän työstään. Kehittämis- ja tukemistyön lisäksi Osallisuuden ajan kokemusasiantuntijanuoret käyvät myös opettamassa uusia sosiaalialan opiskelijoita esimerkiksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, sekä tekee vaikuttamistyötä politiikkojen ja muiden päättäjien kanssa vahvistaakseen rakenteiden muuttumiseen tehtävää työtä. Yhdistys on myös mukana vahvasti Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa ja toimii asiantuntijan roolissa eri lakimuutostyöryhmissä. Osallisuuden aika on valtakunnallinen yhdistys ja toimialueena on koko Suomi.

SOS-Kehittäjänuoret kutsuvat sosiaalityöntekijöitä kehittäjäpäiville pohtimaan lastensuojelun sosiaalityön kehittämisen kohtia ja etsimään niihin yhdessä ratkaisuja.

Pesäpuu ry:n nuorten kokemusasiantuntija- ja kehittäjäryhmätoiminta alkoi nuorten ryhmänä jo yli kymmenen vuotta sitten. Syntyi valtakunnallinen Selviytyjät-tiimi, jonka jäsenet ovat vuosien aikana kasvaneet asiakkaista asiantuntijoiksi, osa heistä myös kouluttajiksi ja työntekijöiksi. Selviytyjät-tiimi on kehittänyt Nuorten Foorumit -työskentelymallin, joka on suunnattu nuorilta nuorille ja joka toimii sekä vertaistukena että vaikuttamisen välineenä.

Muutosvoimaa – kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa on Selviytyjät-tiimin kirjoittama opas, joka perustuu tiimin ja myös muiden kehittäjäryhmien kokemuksiin lähes kymmenen vuoden ajalta. Kirja on kirjoitettu avuksi kokemusasiantuntija- ja kehittäjäryhmätoiminnan perustamiseen. Pesäpuun verkkokaupasta on ostettavissa paljon muutakin osallisuutta lisäävää materiaalia, pelejä, kortteja ym. (mm. Checkpoint* on Selviytyjät-tiimin käsialaa.) Pesäpuu ry:n koordinoima Voima Vaikuttaa! – nuorten kokemusasiantuntijoiden verkosto kokoaa yhteen eri puolella Suomea toimivia lastensuojelun kokemusasiantuntijoita ja kokemusasiantuntijaryhmiä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä noin kaksikymmentä eri puolilla Suomea toimivaa ryhmää ja yksittäisiä kokemusasiantuntijoita alueilla, joissa ryhmätoiminta ei ole vielä alkanut. Tämä tarkoittaa reilua sataa kokemusasiantuntijaa.

Osallisuutta ajatellaan usein portaina, joissa alimmilla portailla osallisuutta ei juurikaan ole ja mitä korkeammalle osallisuuden portaissa kavutaan, sitä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa on. Porrasajattelua kritisoidaan kuitenkin siitä, että se ei ota huomioon asiakkaan subjektiivista kokemusta osallisuudesta, vaan osallisuutta tarkastellaan vain suhteessa aktiivisuuteen. Osallisuuden kokemus on kuitenkin jokaiselle ainutlaatuinen – joku tuntee osallisuutta jo silloin, kun saa olla halutessaan mukana, toinen kokee tarvitsevansa tasavertaisen neuvotteluaseman saavuttaakseen osallisuuden.

Yhdistykset tukevat lastensuojelun lasten ja nuorten osallisuutta kaikilla portailla. Se on hienoa ja tärkeää työtä, mikä paikkaa palvelujärjestelmäämme olennaiselta osin. Yhdistyksillä onkin ketteryyttä ja mahdollisuuksia julkisia organisaatioita paremmin keskittyä marginaaliryhmien asioiden ajamiseen. Huolestuttavaa on, että paikka paikoin osallisuuden edistäminen on ainoastaan olemassaolonsa edellytyksistä (rahoituksesta) vuosittain kamppailevien yhdistysten harteilla, vaikka lainsäädäntökin velvoittaa järjestelmää siihen. Toisaalta koko sosiaaliala on muutoksessa – kolmannen sektorin rooli saattaa integroitua tiiviimmin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Lainainsäädäntö ja sen soveltamisen ohjenuora, Lastensuojelun käsikirja, antavat kuvan, jossa osallisuus kuuluu sosiaalityöhön, mikä voidaan toki tulkita niinkin, että sosiaalityö olisi kehittymässä osallisuutta edistävään suuntaan – isot laivat vain kääntyvät hitaasti. Aika näyttää, mihin yhdistysten rooli on kehittymässä. Nyt niiden rooli on merkittävä.

-UK

3 thoughts on “Yhdessä enemmän”

  1. Asiantuntevaa kirjoitusta yhteistyön voimasta. Olen osallistunut erilaisiin vertaisryhmien vetämiseen ja huomannut sen vaikutukset esimerkiksi nuoriin. Monissa tutkimuksissa ja selvityksissäkin hehkutetaan vertaisryhmien hyötyjä. Esimerkiksi Kansalaisareenan julkaisussa (http://www.kansalaisareena.fi/Vertaistoiminta_kannattaa.pdf) kerrotaan, että vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella on vaikutusta yhteisön sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin kasvamisessa. Kirjoituksen mukaan vertaistuella on yhteiskunnallista merkitystä, erityisesti vaikeissa elämänvaiheissa. Yksilöt voivat saada hyötyä siitä linkkeinä sekä virallisen auttamisen että läheisten tuen kautta.

  2. Kiitos, Vipi, kommentistasi! Tuot esiin tärkeän näkökulman: vertaistuella on suuri merkitys ilmankin vaikuttamistarkoitusta. Vertaisryhmissä tullaan kuulluksi ja ymmärretyksi ja lisäksi sieltä saa tietoa yhteisestä aiheesta.

    1. Vertaistukiryhmissä on todellakin tosi tärkeää vain olla ja kuunnella. Vedän sellaisia ja usein meinaa unohtua tämä kuuntelijan rooli. Toisaalta vetäjältä voi odottaakin tietämystä ja ohjausta, mutta se tilaisuus tulee aina muistaa antaa muillekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *